Totuus paratiisista...

Eilen näin kerrankin tosi-tv ohjelman joka oli oikeasti hyvä! Niin hyvä että päätin siitä kirjoittaa, tietty omien mietteideni kera. Kyseessä oli englantilaisen ”Holiday hijack” sarjan jakso Malediiveilta. Ohjelman idea on lähettää 4 turistia, yleensäkin joukko ystäviä tai perhe, hienoon lomakohteeseen ilmaiselle lomalle. Mitä porukka ei kylläkään tiedä, on että jo ekan yön jälkeen heidät tullaan hakemaan paikalliseen perheeseen elämään ja asumaan. Ja siten näkemään turismin todellisen vaikutuksen paikalliseen elämään ja ympäristöön. Tätä aihetta itse asiassa sivusin jo aikaisemmin Lineup.fi sivulla postauksessani muovista maailman merissä

Kuva: Rantapallo

Malediivit ovat monille surffareillekin tuttu paikka, jossei muusta, niin unelmasta joskus toteuttaa luksus venereissu alueen upeilla vesillä täydellisiä breikkejä etsien. Muutenkin kuva Malediiveista on erittäin ”luksus”; valkoisia, puhtaita hiekkarantoja, pieniä yksityisiä saaria täysin varustelluin paratiisihotellein…Näinhän se turisteille onkin, mutta kaikki ovat autuaan tietämättömiä kulissien takana tapahtuvista asioista.

Totuus Malediiveista on aika karu…Aivan kuten Balillakin, paikallinen väestö oli tottunut polttamaan omat jätteensä koska suunnilleen kaikki oli biologista. Vasta turismin saavuttua, tulivat myös erilaiset pakkaukset, muovit ja pullot, joita ei niin vain poltetakaan. Malediivit koostuvat noin 1200 saaresta, joista noin sadalle on rakennettu luksus lomakylä. Vuosittain saarilla vierailee noin 600 000 turistia. Monet paikallisten saarista on nykyisin ns. Huoltosaaria jotka varmistavat lomakylien toimivuuden. Voitte varmaan (ehkä, toivottavasti) kuvitella yli puolen miljoonan ihmisen tuoman jätteen määrän…

Kuva: Ahmed Shan, Ecocare.mv sivustolta.

Lomakylien ”huoltoon” kuuluu rantojen lakaisu (uskokaa tai älkää…) eli ei ne rannat itsestään ole niin valkoisia ja puhtaita: Aamuvarhaisella ne lakaistaan kaikista roskista! Kaikki roskat kerätään ja viikoittain ne haetaan roskaveneellä pois saarelta ja viedään paikalliselle kaatopaikalle. Kaikista Malediivien kaatiksista surullisen kuuluisin on Thilafushin saari. Thilafushi ei nimittäin ole oikea saari vaan jätteistä tehty keinotekoinen kaatopaikka! Sarjassa ollut perhe vietti päivän siellä auttamassa bangladeshilaisia miehiä jotka jotenkuten yrittivät lajitella jätteitä että edes osa voitaisiin polttaa. Mutta näky oli todella, todella surullinen. Ja eniten minua suretti ja vihastutti se että kaikki ne miljoonat muovipullot, limupullot, paketit ja pussit ovat peräisin länsimaalaisilta turisteilta! Kaikki mikä sinne kaatiksille päätyy on Malediiveille tuotua tavaraa.

Kuva Ahmed Shan, ecocare.mv sivustolta

Joten pieni pyyntö teille kaikille. Seuraavan kerran kun matkustatte ajatelkaa edes hiukan omaa jalanjälkeänne matkakohteessa. Jätä kaikki turha muovipullo ja pussi kotiin. Tai ainakin tuo ne takaisin mukanasi, mikäli ne sinne viet. Sama koskee vesi- ja limupulloja. Suosi uudelleentäyttöä, hanoja tai palautuspulloja. Ota hieman selvää asioista. Osta suoraan paikallisilta ihmisiltä. Tältä sivustolta löytyy muitakin hyviä vinkkejä miten pienellä vaivalla voit vähentää omaa kuormitustasi paratiisissa matkustellessasi.

Malediivit ovat viime aikoina myös muutenkin olleet hyvin paljon ympäristöön liittyvien keskustelujen aiheina. Saarivaltio on nimittäin maailman matalimpia valtioita. Saaret ovat keskimäärin vain reilun metrin merenpinnan yläpuolella, ja tämänhetkisten ennusteiden mukaan malediivilaisista tulee maailman ensimmäisiä ympäristöpakolaisia. Vedenpinnan ennustetaan nousevan niin nopeasti että jo 50 vuoden kuluttua osa saarista on peittynyt. Ja ikävä kyllä Malediivien kansalaiset eivät tähän itse ole osallistuneet pahemmin.

Kolikko on tietenkin kaksipuolinen. Ilman turismia Malediiveilla ei pahemmin olisi mitään tulonlähteitä. Me voimme silti länsimaalaisina huolehtia turismin kestävyydestä. Ettemme tuhoa tätä uniikkia ja kaunista paikkaa vain ajattelemattomuudellamme. Joten jos me kaikki ottaisimme pienen hetken aikaa miettiä mitä itse voin seuraavalla matkallani paremmin tehdä. Eikä kohteen edes tarvitse olla Malediivit, vaan ihan mikä tahansa maa.