Työhakua, työhakua ja työnhakua...

Työnhaku. Tällä hetkellä mulle ihan kirosana. Ja siksi että sitä joudun ja oon jo jonkin aikaa joutunut tekemään. Erinäisistä myllerryksistä johtuen sanoin syksyllä itseni irti ja tulin pidemmäksi aikaa Suomeen käymään. Silloinkin jo tiesin että tuun tänne takaisin ja haeskelin jo Suomessa olle töitä. Ja se sama on vaan jatkunut, entistä intensiivisemmin, täällä.

Paras kaverini, läppäri ja Word!

Työnhaku on ihan kamalaa. Varsinkin kun mun on melkolailla pakko löytää työpaikka ja PIAN. Olisi eri asia jos olisin esimerkiksi edelleen siellä hotellissa töissä, koska tulot olisivat turvattu. Mutta näin työttömänä rahaa ei pahemmin mistää tipu joten hommia olisi löydettävä ja heti! Toinen seikka mikä vaikuttaa on se, että haen oikeasti sitä seuraavaa askelta mun "uralla". Tietty voisin mennä takaisin sinne hotelliin tai hakea johonkin ravintolaan ja varmasti löytyisi hommia ja lyhyelläkin varoitusajalla. Mutta sitä kun en enää halua. Niitä hommia on tullut paiskittua ihan tarpeeksi pitkään. Myöskään työajat ja palkkaus ei kovinkaan kummoisia ole, joten haluan nyt ensin tehdä kaikkeni että löydän mieluisen paikan. Kolmas vaikuttava ja vaikeuttava homma on tämä vallitseva talousilmapiiri...Paljon edelleen yritykset hakevat paikkoja mutta jokaista paikkaa kohti on myös aiva jumalattoman paljon hakijoita! Yhtäkin kivaa avointa paikkaa oli kuulemma hakenut yli 300 (!!!) hakijaa, joista oli haastateltu 5! Eli saumat on jo valmiiksi pienet ja kun vielä haen hiukka mun kokemuksen ja koulutuksen ulkopuolelta, on melko varmaa että aina löytyy joku, jolla on paremmat speksit!

Eli mukavaan väliin olen itteni saanut tungettua! Ja vaikka noi ylläolevat seikat ei suoranaisesti liity minuun työntekijänä ja persoonana, syö jatkuva torjutuksi tuleminen itsetuntoa ja luottamusta aikalailla. Koko homman ideahan on "myydä" itseni työntekijänä yritykselle...Ja jos jo 10 kertaa on tullut Ei,ei-tä vastaukseksi takaisin ja toisesta kymmenestä ei ole kuulunut mitään, alkaa syke laskemaan ja usko itseen hiipumaan. Ja tähän kun lisätään hupenevat rahavarat, niin super-ahdistuksen miksi on valmis! ARGH!  Onneksi ulkona on nyt ihanan kirkasta ja talvista (sitä lunta tuli paikoittain melkein 30cm!), juoksulenkeillä ja auringolla saan ajatukset edes hiukka positiivisimmiksi :)

Kirkas ja aurinkoinen sää piristää!

Tänään aionkin vielä muutamia hakemuksia laitta menemään, mutta huomenna on välipäivä! Jatkuva kirjoittelu ja hakemuspohjien muokkaaminen alkaa jo päässäkin mennä sekaisin, joten parempi pitää yksi päivä taukoa ja olla kokonaan ajattelematta asiaa. Ettei tuu tyrittyä noissa kirjeissä...Huomenna odottaakin treffit belgialaisen kaverin kanssa Antwerpenissä! Siitä lisää seuraavalla kerralla, nyt reippaalle juoksulenkille ja sitten taas hakuhommiin!

Täälläkin on oikeasti talvi!

ps. ja jos jollain on hyviä vinkkejä ja tietää avoimia paikkoja/yrityksiä Hollannissa, vinkkaa tänne!