Hyvää Joulua, kaikesta huolimatta!

Joulumieli on tänä jouluna tuon onnettomuuden takia ollut kyllä aika maassa, mutta silti haluan toivotella kaikille hauskoja jouluja ja oon itsekin lopulta onnistunut nauttimaan. Ilmat täällä kotona on olleet ihan parhaat joulun viettoon, paljon pakkasta ja lunta!

Erwinkin on parempaan päin, isoin leikkaus on ohitse ja nyt kun selkäkin on operoitu voi pikkuhiljaa alkaa istumaan ja varmaan saa ihan normaalia ruokaakin ja tuollaiset pieneltä tuntuvat, itsestään selvät asiat varmasti piristävät ja tekevät sairaalassa olosta ja paranemisesta helpompaa! Mutta en kyllä voi huokaista edelleenkään, en varmaan ennen kuin se päästetään pois sieltä sairaalasta...Ja sittenhän se kova työ vasta alkaakin. Mutta katse eteenpäin, ei tässä muu auta!

Joulua vietettiin melko perinteisissä merkeissä, aamupuurolla veljen perheen luona ja siitä serkuille saunaan! Oli ihanaa päästä saunomaan, en oo saunassa ollut viimeksi kun kesäkuun alussa...Aikakin siis :) Se on yksi asia jota täältä Suomesta kaipaan, sauna! Tekee niin hyvää iholle ja rentoutumiselle...Siitä sitten kummien ovikäynnin kautta hautausmaalle, jossa lapiolla sai kaivaa tien kynttilöille! En koskaan oo nähnyt sielläkään noin paljoa lunta :) Siskon hyvä ystävä jenkeistä on täällä joulun, ja sillekin varmaan eksoottinen kokemus tää suomalainen Joulu! Sitten kotiin, ekaksi tuli joulupukki (veljenpojat on vielä sen verta nuoria...) ja sitten itse asiaan...Ruokaan :) Taas tuli ahdettua maha täyteen kinkkua ja laatikoita, voi nam! Jopa juustot jäi huomiseen kun oon edelleenkin niin täynnä että huh..Sain siskolta ihana Rip Curlin fleecen lahjaksi, kiitos siitä! Ollaan perheen kanssa otettu käyttöön tosi kiva tapa, että joka vuosi arvotaan lahjansaajat, ja jokainen siis ostaa lahjan yhdelle henkilölle. Tykkään tavasta koska siinä tulee panostettua enemmän sen yhden ihmisen lahjaan, varsinkin näin semi-rahattomana reissaajana :) Muuten ehkä tulis hankittua jotain hiukka turhaa pientä kaikille..Vaikka kyllä mielelläni ostaisin kaikille jotain kivaa ja tarpeellista..Ehkä sitten "isona" kun on rahaa, hehe :)

Hyvää Joulua!

Koiratiimikin ottaa rennosti

Ihania kortteja tutuilta ja sukulaisilta!

Nyt istun ähkyssä punkkulasi kourassa ja nautin että saa vaan olla..Tekee kyllä hyvää tän intensiivisen puolen vuoden jälkeen, kaikkea on ehtinyt tapahtua ja kokea. Hyvä hetki miettiä tapahtumia taaksepäin ja miten tästä sitten jatkaa eteenpäin..Fakta nyt on että seuraavan puolen vuoden isommat pläänit on aika auki, etenkin tuon onnettomuuden takia. Mutta kait asioilla on aina tapana selvitä jotenkin päin :)

Toivon että kaikki nauttivat turhia hössöttämättä ja stressaamatta näistä parista päivästä, mä ainakin aion ottaa todella rennosti, nähdä kavereita ja ottaa hetken irti kaikista ikävistä jutuista...Olen iloinen että itsellä on asiat hyvin verrattuna niin moniin muihin maailman kolkkiin!

Onnellista Joulua!!

Vaikeita aikoja..

Huoh, taistelu jatkuu...E on edelleen siis sairaalassa ja alun ihan ok päivien jälkeen on vaan ollut tosi tosi vaikeaa..Hyviä hetkiä kun se on ollut pirtee ja positiivinen ja sit alamäkiä kun tuntuu et se on henkisesti ihan loppu..Itekin alan olla niin hajalla, aina kun oon sen luona niin yritän kaikkeni että oon vahva, mut heti kun sulkee sairaalahuoneen oven takana niin kyyneleet tulee ja kovaa...Huoh..Miten epäreilulta tuntuu vaikka koitan koko ajan ajatella et asiat vois olla niiiiin paljon pahemminkin. Luojan kiitos selkäydin on kunnossa eikä se oo esimerkiksi koomassa tai muuta yhtä kauheeta. Mutta en kyllä uskalla huokaista yhtään ennen kuin kaikki leikkaukset on ohitse ja se on kotona, ja kuntoutus ja todellinen paraneminen voi alkaa.

Aina ajattelen että kaikesta pahastakin on pakko seurata jotain hyvää..Nytkin toivon ja ajattelen et ei tää tästä voi muuttua kuin paremmaksi..Toivottavasti myös..tosiaan leikkaukset on vasta edessä ja niissä on aina riskinsä. Ainakin omat arvot tuli kerralla lyötyä uuteen järjestykseen, tuntuu että ennen tätä on ottanut toisen vuosien mittaan todella itsestään selvyytenä ja nyt se jäytää..EIhän sille enää mitään voi ja kait se pitkässä suhteessa on ihan normaalia mut huoh...Nyt toivon että oisin ollut parempi tyttöystävä aikaisemmin!!! Ja aion kyllä kaikkeni nyt tehdä! Omat suunnitelmat menee hetkeksi jäihin kunhan tästä selvitään.

Nyt vaikeina aikoian koti-ikävä on iskenyt aika pahasti..Vaikka täällä meillä on tosi hyvä tiimi ja onneksi E:n vanhemmatkin tuli tänne ja jää joulun ylitse niin silti nyt kaipais omaa perhettä ja ystäviä lähelle...Huoh..Onneks kohta pääsee kotiin käymään, ja onneksi en joudu jättämään E:tä yksin..

Jos tän on tarkoitus olla jonkinlainen näpäytys elämältä, niin kiitos vähempikin olisi riittänyt! Mutta kaitpa tää tästä ajalla ja kärsivällisyydellä hyväksi vielä muuttuu!

Elämä osaa kyllä lyödä kasvoille ja kovaa..

Huoh..asiat on aikalailla kääntyneet ympäri täällä..Maanatai alkoi ihan perus maanantaina, ja iltapäivästä päätettiin lähteä laskemaan..Oli satanut uutta lunta ja pakkasta oli mukavasti niin päätettiin vetää parit putskuranit. Ois pitänyt jättää tekemättä. Kaikki meni hyvin jä löydettiin tosi kiva rinne yhden hissin yläasemalta about 500 metriä täydellistä putskua alas rinteeseen..Tai sellaselle "tielle" jota pitkin lasketaan gondolin keskiasemalle tai ihan alas asti laaksoon. Eka rani meni hyvin, oltiin super ilosia ja innoissaan..Kello oli vähän vaille neljä, eli melkein hissien sulkemisaika..Mentiin vauhdilla ja kiireellä että ehittäis "vielä yksi" joka on NIIN pahaa karmaa kun vaan voi olla, koskaan ei oikeesti pitäis sanoa noin..Aina pitäis päättää laskun lopussa et tää oli se viimenen..eikä mennä vielä yhdelle!

No..Tällä kertaa karma tosiaan potkaisi ja kovaa. Laskettiin vähän sivummalla alas, mä menin ennen Erwiniä..Ja tää pätkä päättyi siihen rinteeseen paljon jyrkemmin kun eka kohta. Erwin ei ilmeisesti tajunnut missä se meni, ja luuli ettei vielä ollut niin pitkällä kun se oli...Se päätyi lentämään aivan täysissä vauhdeissa yli neljän metrin pudotuksen suoraan tasamaalle. Seurauksena murtunut selkänikama, pirtstoutunut polvi ja pystysuunnassa murtunut sääriluu...Eli jalka aika pitkälti niin pahasti hajalla kun vaan voi olla. Selkäkin joudutaan leikkaamaan.. Tähän mennessä kyllä kamalin kokemus mullekin...Oli ihan hirveetä koittaa siellä mäessä tehdä jotain ja odottaa apua (onneks ei oltu missää keskellä metsää vaan rinteessä!) ja vihdoin kun rinnemiehet tuli niin sen jälkeen vielä odottaa helikopteria..Me muut jouduttiin laskemaan takas kämpille ja ajamaan sairaalaan, ja Erwinin ne lennätti sinne.. Jalka leikattiin heti saman iltana ja ainakin 2 leikkausta vielä tarvitaan..Ja samoin selkään leikkaus..Huoh..

Ainoa positiivinen asia tässä on että Erwin on elossa ja kaikki hermotoiminnot on kunnossa...Eli pahin pelko halvaantumisesta on poissuljettu. Mut kyllä viel menee monta viikkoa ennen kun voi huokasta ja paraneminen voi alkaa täysillä...

Lunta tupaan, taas!

Lunta tulee kuin Esterin lumilingosta! (feissarissa joku sanoi noin ja tykästyin sanontaan!) Viikonlopun yli pitäis tulla noin puolen metrin dumppi, jee!! Mikä onkin ihan kaivattua, viikolla oli tosi lämmintä ja KAIKKI lumet mitä oli, suli pois..Oli aika ankeeta! Mut nyt pyryttää, ja ehkä päästään jopa Suomen mittoihin hahah, oon aika paljon kuullut kiroilua sieltä suunnalta! Mut mä toivon et ne hanget pysyy ainakin joulun yli, mustat joulut on niin ankeita!

Meillekin tuli äsken joulu aikaisin, oltiin viime viikolla tilattu Burtonin Pro shopista (ammattilaisille ja alan ihmisille tarkotettu nettikauppa, jossa on hyvät hinnat ;)) tavaraa ja niiden arvioutu lähetysaika oli 5 (!!!) viikkoa..mut tulikin viikossa, jee! Ite tilasin repun...Burtonin Dayhiker, hyvä reppu laskemiseen, mahtuu lapiot sun muut ja kaikki lanne- ja rintahihnat ja pikkutaskut sun muut löytyy! Ja kivan värinenkin, musta turkooseilla korosteilla. Kelpaa lähteä mäkeen!!

Tää viikko on kyl ollu tosi outo..Joka päivä on ollut ihan daiju meininki, tuntuu et päivät on ollut superpitkiä, enkä kuitenkaan oo saanut kauheesti aikaan. Ehkä odottelen jo tota ens viikkoo niin paljon etten enää jaksa keskittyä :D Viis päivää enää! Keskiviikko iltana suuntaan jo Müncheniin ja sit torstai aamulla kone kohti stadia! jihuu! (saa tulla kaikki kentälle vastaan ;)) hihih! Kivaa nähä kaikkia!

Nyt koitan jatkaa jotain työnteon kaltaista, mut varmaankin aika pian pistetään hommat pakettiin :)

Joulu lähestyy!

Hih, kohta on joulu! Jo ens viikolla tuun Suomeen! Siitä tulee kivaa!! Kaikki sit torstaina Tuusulaan valtiovierailulle! :D

Täälläkin alkaa joulu näkyä ja kuulua enemmän ja enemmän! Radiosta tulee joululauluja, lähes kaikki talot on koristeltu jouluvaloilla, joka on tosi ihanaa! Muuten on sysipimeetä niin tosi kaunista kun toi vastapäinenkin rinne on ihan täynnä tuikkivia valoja, ihan kuin lämmin tähtitaivas! Eilen, eli siis 6.12. (Hyvää itsenäisyyspäivää!) on saksassa ja itävallassa St. Nicholauksen päivä, jolloin joulupukki tuo pienen esilahjan..Kaikkien pitää laittaa kenkä ulos, johon sit yön aikana ilmestyy jotain pientä! En tienny tästä mitään, eikä kukaan muukaan arvannut, mut meidän pomon tyttöystävä, Julia, oli sunnuntaina lähtiessään ottanu kaikkien meidän kengät ja eilen löydettiin ne ulkoa täynnä karkkia! Ihan loistohomma, tuli hyvä fiilis kaikille! Pienet jutut piristää päivää!

Claudie on koristellut täällä sisällä meidän kotia, ja on kiva tunnelma :) Joulu on mun lempijuhla, se on vaan niin kiva! Hyvä fiilis, hyvää ruokaa ja rentoa yhdessäoloa! Jippii, en malta oottaa et pääsen kotiin jouluksi :)

En kyllä osais viettää Joulua muualla kuin Suomessa..tai ainakaan en missää sellaisessa mestassa, missä ei oo lunta/kylmä! Oon parin aussikamun kanssa jotain chattailly tässä, ja niiiin outoa kun siellä alkaa olemaan kuumin kesä käsillä! Hahaha, ei joulu oo joulu, ellei oo pimeetä ja kylmää!!

Joulua odotellessa, parit kuvat loppuun :)

Kynttilätunnelmaa

JEE! St. Nicholaus kävi! :D

Claudien maskotti ja kauniit joulukoristeet :)

Sattuu ja tapahtuu..

Huoh, viikonloppu alkoi aika ikävissä merkeissä..Eilen oli ihan super-kaunis päivä, joten päätettiin päivällä mennä vähän laskemaan kun selvisi että yhdessä noista meidän keskuksista on hissit auki! Jipii, vartissa oltiin kaikki matkalla mäkeen, Erwinkin ekaa kertaa!

Siihen ne hyvät jutut sit jäikin...Tokalla laskulla pienellä putskupätkällä Erwin pannutti ja ländäsi suoraan kyynerpäällään kiveen! Ekaks vaikutti aika pahasti siltä et se käsi ois murtunut, mutta onneks ei, mukava mustelma vaan ja kipee..Mut silti hirvitti koska se ei oikeestaan sais pahemmin vielä ees laskea sen silmäopparin jälkeen! No sit laskeskeltiin vaan ja vikan kerran kun mentiin ylös, niin Claudie tulee rullatuolissa meitä vastaan gondolin yläasemalla! Ja pahin ja paskin mahdollinen käynyt; Claudie oli aika kovissa vauhdeissa kaatunut rinteessä ja polvesta meni ristiside paskaksi!! Ihan uskomattoman huono mäihä, koko kausi on sen osalta ohi :( Fiilikset olit kyllä kaikilla aika maissa, vaikka Claudie koittikin hymyillä ja ajatella positiivisesti..Hymyn takaa kuitenki näkyi että kipeetä teki (myös fyysisesti!)

Kaikista ihmisistä ton piti viel tapahtua jollekin Claudien kaltaiselle, joka on ihan hullun mukava ja hauska mimmi, ihan huipputyyppi! En tiiä miten karma toimii mut nyt vaikuttaa et jotain meni pieleen..Mut ehkä kaikella on tarkoituksensa ja tästä loppupeleissä sukeutuu jotain hyvää..Toivotaan niin koska muuten tää on kyllä ihan v-mäinen homma!

Istuttiin iltaa eilen sit Claudien kanssa ja hoidettiin kipua rommikolalla, bissellä ja viinillä..Oli mukavaa ja toivottavasti Claudien ajatukset oli ees hetken muissa jutuissa kun siinä polvessa...Tänä aamuna kyllä tunsin päässä et huoh, jotain tuli juotua eilen! :D Mut rinteeseen selviydyin silti (vaikkakin pari tuntia noita muita myöhemmin..) ja oli huippu päivä..Lähtiessä teki pahaa jättää Claudie tänne yksin mutta en halunnut ite missata aurinkoista päivää..Laskettiin kivoja putskulinjoja, ah se on kyllä parasta laskemista..Niin siisti tunne kun kelluu lumen päällä ja kovissa vauheissa saa aikaseksi hullun isoja lumipilviä :D Parkkiinkin oli saatu pari obstaakkelia, pari isoa hyndää ja kaks kivan olosta pressiä. Huomenna ehkä meen kikkailee niin saa siihenkin tatsin :)

Nyt pizza venaa, palataan! Kuvia taas joskus!

Kokkailua ja isoäiti!

Elämä jatkuu viikonlopunkin jälkeen...Töitä pusketaan entiseen malliin ja musta on tän soluasumisen myötä kehkeytynyt aika hyvä kokkaaja! En tiiä miks, mutta oon intoutunut laittamaan ruokaa ja improvisoimaan ihan eri tavalla kun himassa..Ehkä kun porukalla tehään ruokaostokset niin kaappiin kulkeutuu kaikkea mitä himassa ei omillaan tulis koskaan ostettuu. Ja siitä sit tulee kehiteltyä kaikenlaista! Ja seura inspaa kanssa, Claudien kanssa ollaan kehitelty monesti mukavia sörsseleitä! Oon jopa ihastunut tuoreen chilin ja munakoisojen käyttöön, kaks asiaa joita en koskaan ois uskonut pahemmin käyttäväni!

Bravuureita so far: Tulinen tomaatti-kasvispasta, Feta-kasvis-kana paistos ja eilen väänsin himo kana-kasvis-pesto-kerma padan! Jee, oon fileissä mun uusista taidoista!

Muutenkin viime viikon kiristelyiden jälkeen tuntuu et elo on taas leppoisaa...Hauskaa ainakin. Meillä on jatkuva, todella tyhmä läppä tän talon entisestä asukkaasta. Tää talo kuului ennen meidän vuokraisännän isoäidille, jonka kuoltua ne remppasi tästä vuokratalon. No kuitekin tuolla vanhassa osassa on yks huone, joka on lukossa. Jossain vaiheessa ruvettiin heittää läppää että se isoäiti on edelleen elossa, ja asuu siellä. Ja nyt sitten mitä tahansa outoa tapahtuu, jotain katoaa tms, niin ISOÄITI on syyllinen! Ei varmasti oo kauheen hauska läppä näin kirjotettuna, muta ah ollaan aika monet levottomat naurut saatu siitä!

Ei kait sen kummempia..Kylmää on edelleen ja lunta tulee, ja jee, huomenna on jo TORSTAI eli kohta pääsee taas laskemaan :) pus