Viikko on taas melkeinpä vierähtänyt, ja elämä alkaa ainakin jollain lailla asettua :D Erwin pääsi torstaina vihdoin kotiin kotiin ja sairaalaelämä on ainakin toistaiseks ohi! Muutaman kuukauden ajan on aiak tiuhaan kontrolleja mut ne ei vaadi pahemmin pidempää visiittiä! Onneksi!
Mutta juu, nyt sit tässä sen vanhemmilla ollaan! Oon alkanut kattelemaan töitä ja lähetellytkin muutamia hakemuksia..Jotenkin vaan tuntuu et on puhti aika poissa kaiken viimeaikaisen takia, enkä oo mitenkään supertehokkaasti jaksanut hakea...Toivon vaan salaa et joku näistä muutamista tärppäis eikä tarttis enempää haeskella..Myös rahatilanteen vuoksi ois aika kivaa saada pikimmiten edes jotain hommia! Oon kyllä aika valikoivasti haeskellutkin, ois kiva saada työ jossa viikonloput ja illat ois vapaata...Eli en pahemmin oo katellut ravintoloita tai hotelleja jotka varmaan ois ne todennäköisimmät! :D
Aika on mennyt kanssa Erwiniä "hoivatessa", aika paljon se tarvii vielä liikkumisessa yms apua, vaikka onneks kyllä päivä päivältä liikkuu itekseen enemmän ja enemmän! Vaikka kyllä se on edelleen aika pelokas liikkumisen suhteen ja varsinkin jos ilman tukea joutuu jotain tekee...Hirvittää vaan et miten taistelua tulee jatkossa olemaan kun tota jalkaa on pakko alkaa liikuttamaan ja "pakottamaan" ettei se jumiudu ihan täysin! Nytkin jo tosi jäykkä! Oon "joutunut" liikuttamaan sen polvilumpiota, ja se on ihan sika pelottavaa!! Toi lumpio voi jotenkin jumiutua jos jalkaa ei pitkään aikaan liikuta ja jos se jumiutuu niin se on sit iso ongelma, joten nyt sitä on pakko vetkuttaa käsin...Hirvittää vaan kun se on ihan sen murtuman yläpuolella, ja silti voi aikamoisella painolla runnoa!! Ekan kerran alkoikin heikottaa ja jouduin isutmaan :D tiistaina tulee vihdoin oikea fyssari, ja varmaan sit ne tekee kunnon jumppasuunnitelman miten edetään. Nyt kun Erwin on aika paljon oman fiiliksen ja meidän muiden pakotuksen mukaan mennyt! :) Oon saanut jo lempinimen Drill Sergeant :D
Oon lentojakin katsellut ja varmaan menee tonne helmikuun ekalle viikolle kun tuun Suomeen päin :) Hieman lepoa ja etäisyyttä itellekin, ja varsinkin töiden suhteen jos tulee edistystä täällä, niin mun pitää alkaa järjestämään kaikenlaisia paperihommia, rekisteröintejä sun muuta varten! Kääk! Onneks mun kaveri Satu asuu täällä, on asunut jo pari vuotta, joten mulla on tukihenkilö joka tietää miten nää byrokratian kiemurat toimii täällä! :)
Blogin tarinat ovat muuttaneet Portugalin Ericeiraan ja kertovat elämästä surffimajatalon emäntänä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti