sunnuntai 21. marraskuuta 2010

kausi jumpattu käyntiin!

Hissit ei siis olleet auki tänä viikonloppuna, mutta me ei annettu sen haitata..kaikki oli sen verta laskumoodissa, että kun Tim lauantaina aamulla koputti oveen et oltais menossa vartin päästä nii ei tarvinnu kahesti huomenta sanoa niin olin jo laskukamat päällä alakerrassa..Ja sitten harmikseni huomasin, että oisin voinut ottaa hiukka rauhallisemmin sillä Tim oli antanut mononsa Erwinin ja Claudien matkaan myytäväksi snoukkakirppiksellä Münchenissä..Jeepox, hyvin hoidettu! No mentiin tohon Schrunsiin (isoin kylä täällä päin) ja sillä aikaa kun me muut istuttiin aamiaspullilla leipomossa Tim kävi ostamassa uudet monot! EI salee oltu epätoivosia sen suhteen että päästään laskee =D ( se huutokin, joka kuulu kun Tim tajus tän monotilanteen kuulosti enemmän siltä kun ois käsi poikennut kun et ois monot kateissa!)

No mutta, parin tunnin viiveellä oltiin kuitenkin Gargellenissa, näitä Silvretta Novan alueista korkeimmassa, ja valmiita aloittamaan haikkaus ylös..sää oli mahtava, aurinko paistoi ja siellä oli laaksossakin jo about 20-30cm lunta! ( Silbertalissa ei oo ollenkaan, ja tää on yli 500m matalampana) eli eikun tossua toisen eteen ja kohti huippua! Ekat 500 korkeusmetriä meni aika leppoisasti pitki rinnettä, jossa oli mennyt moottorikelkkoja joten lumi kantoi hyvin (me oltiin Volkerin kanssa laudoilla ja Tim ja sen tyttis Julia suksilla, joissa oli jotku ihme jutut pohjissa niin ne pysty hiihtää ylöspäin..Kunnon off-piste sukset!)

Väliasemalla pidettiin taukoa ja hörhöiltiin suljetussa hississä, ja sen jälkeen alkoikin pitkä ja rankka nousu! reilut 400 korkeusmetriä,mutta tällä kertaa paljon jyrkemmissä olosuhteissa ja ei ollut lumikelkoista tietoakaan joten liian moni askel uppos polveen asti lumeen..Mä olin sentää onnekas, koska oon kevyt..Tuntu välilä että oon ku Legolas, hyppelin lumen päällä ja vain joka 5:s askel uppos, kun taas Volker-parka (joka painaa 35kg enemmän) uppos melkein joka askeleella! Se olikin loppuvaiheessa aika piesty..Enkä kiellä että ois muillekaan ollut mikään puistokävely! Mutta selkeesti noi mun aamulenkit on kannattanu koska ei sen pahemmin hengästynyt ja hengityksen sai tasattua tosi nopeesti aina kun pysähtdyttiin! No, vajaa 4 tuntia myöhemmin vihdoin huipulla..Tässä vaiheessa aurinko oli jo pilvessä, ja kun alotettiin laskemaan alas karu totuus oli että lumi oli ihan paskaa =D Aurinko oli lämmittänyt sitä päivällä ja nyt sitten siihen oli jäätynyt mukavan rapsakka kuori..Ja se mitä rinteissä mentiin oli vielä pahemaa lumikoneista tullutta koppuraa.. Muutenkin mun jalat oli aika loppu, joten ei meinannut laskemisesta tulla mitään! Mutta joka tapauksessa oli kaiken työn arvoinen päivä ja kaikilla oli hyvä fiilis lopussa, kyl tollanen urheilu jotenkin addiktoi :)

Eilen illalla ei kyl pahemmin unta tarttenu odotella ja vetelin sikeitä ihan täysillä yli kymmeneen tänään! AH, luksusta! Oon nukkunut tosi hyvin nyt kun Erwin on ollut poissa, saan koko sängyn itelleni ahah...reilu minä! Tänään oli ihan täydellinen sunnuntai...Pitkän unet, tehtiin yhessä porukalla himo-sunnuntaibrunssi jonka jälkeen oon vaan ottanut iisisti..Tai sillein semi-iisisti, siivosin meidän huoneen, vaihdoin lakanat ja kävin juoksulenkillä haha! Lenkille lähdin lähinnä et sais lihaksia palauteltua ja et oisin ulkona edes hetken..Lenkin jälkeen ihana lämmin vaahtokylpy! Tälläisiä sunnuntaiden pitäis aina olla!

Nyt vaan hengaillaan kohta varmaan kehitellään jotain safkaa..Sellaista täällä Itävallassa, hyvin menee :)

 Talven ihmemaa, Gargellen!

En varmaan koskaan kyllästy näihin maisemiin :)

Tim ja Julia tuli perästä alkumatkan


ja meni ohi loppuosasta =D


Melkein huipulla!


Montafon

Huipulla!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti